Mitä tarkoittaa kielitietoisuus ja S2-opetus?

Kielitietoisuus on noussut viime aikoina yhdeksi trenditermeiksi niin opetussuunnitelmissa, opetuksessa kuin yhteiskunnassakin: "Kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa” (POPS 2014)

Olen havainnut, että kielitietoisuuden lisäksi termi 'S2-opetus' ei myöskään ole kaikille tuttu. Blogikirjoituksen tarkoitus on avata näitä kahta termiä ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Suomi toisena ja vieraana kielenä (S2) - opintojen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajan suomen kielen taitoja vuorovaikutuksen ja viestinnän näkökulmasta, harjaannuttaa oman ammattialan sanastoa ja ilmaisua erilaisissa ammatillisissa tilanteissa. S2-opinnot voidaan toteuttaa itsenäisenä työskentelynä, mutta yleensä ryhmämuotoisena opiskeluna ja/tai ammatilliseen koulutukseen integroituina opintoina ja ne kirjataan aina HOKSiin. Lue lisää S2-opintojen sisällöstä ja määrästä ammattikoulutuksessa Kieliverkoston artikkelista Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opinnot haastavat koulutuksellista tasa-arvoa ammatillisessa koulutuksessa. Parhaiten maahanmuuttajaopiskelijat oppivat, kun yhteistyötä tehdään sekä S2-opettajan, ammattialojen opettajien ja työpaikkaohjaajien tiiviissä yhteistyössä. 

Kielitietoisuus onkin osa koko oppilaitoksen toimintaa, ei vain kielenopetuksen tai kielten opettajien tehtävä. Kaikkien aineiden opetus tarjoaa mahdollisuuksia kielelliselle luovuudelle, kielellä leikittelylle sekä kielestä ja siihen liittyvistä asenteista keskustelulle. Jokainen ikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja. Ammattialojen opettajat voivat yhtä lailla tukea maahanmuuttajan kielen kehittymistä käyttämällä ohjauksessaan selkeää suomen kieltä (kts. Kielibuusti-sivustolta video Vinkkejä selkeään kieleen), mahdollisimman havainnollisia, monikanavaisia ja opiskelijaa aktivoivia oppimateriaaleja ja oppimistehtäviä sekä valmentamalla opiskelijoita työelämälähtöisesti. Samalla monikanavaisuus edistää ja tukee myös muidenkin kuin maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppimista, kun alan käsitteitä avataan ja käsitellään tarkemmin ja oppimateriaalit ja oppimistehtävät ovat monipuolisia ja erilaisia oppimistyylejä tukevia. Tarkista oletko sinä jo kielitietoinen opettaja? 

Kuva: Kielibuusti-hanke

Opiskelijan työssäoppimisjaksoilla olisi tärkeää, että myös työpaikkaohjaaja ymmärtää kielitietoisuuden käsitteen ja osaa ohjata opiskelijaa selkeällä suomen kielellä sekä auttaa ymmärtämään myös työpaikan ja alan kulttuurisia taustoja. Kielibuusti-hankkeen sivuilta saat erinomaisia vinkkejä kielitietoisuudesta ja sen käytännön toteuttamisesta olet sitten opiskelija, opettaja tai työelämän edustaja. Hankkeessa kehitetään tutkimukseen perustuvia ratkaisuja korkeastikoulutettujen maahanmuuttajien kotimaisten kielten oppimiseen ja opettamiseen, mutta vinkkejä voi hyvin poimia myös ammattiopistoihin. 

Onko sinun työyhteisösi jo kielitietoinen?

Kielitietoisen työyhteisön tai työharjoittelupaikan toimintaperiaatteet

• yhdistää kielen kehittämisen arjen työhön
• yhdistää kielen työhön jäsennellysti ja tietoisesti
• tarjoaa ohjaajille ja kielimentoreille työyhteisössä kielitukijan roolin
• tukee työntekijöiden kiinnostusta ja halua puhua kieliasioista ja vuorovaikutuksesta työssä
• vastuuttaa työntekijät ja johtajat ja tekee kielenoppimisesta kaikkien yhteisen asian
• nostaa keskusteluun (joskus näkymättömät) vuorovaikutuskoodit ja käsitykset ”hyvästä” ja ”huonosta” kommunikaatiosta
• nostaa työssä tarvittavan ammattikielen kielenoppimisen ja kielikurssien lähtökohdaksi
• ohjaa myös opiskelijoita, harjoittelijoita ja sijaisia kielitietoisesti
• ottaa huomioon kielihaasteet ja tarjoaa niihin koko työyhteisöä hyödyttäviä ratkaisuja    kielitietoisesti
• vähentää kieliasioihin liittyviä jännitteitä ja huolehtii kaikkien osallistumismahdollisuuksista.

Kielitietoisuuden kantaisän Eric Hawkinsin ajatus yhteiskunnasta, jossa yhteiskunnan ulkopuolelle putoamista voidaan estää ja tasa-arvoa lisätä hyväksymällä erilaiset taustat, kulttuurit ja kielet ja ottamalla ne huomioon yhteiskunnan eri toiminnoissa, ml. kasvatus, opetus ja koulutus, on yhä ajankohtainen ja yhä edelleen valitettavasti työstämistä ja kehittämistä vailla.  Hongon (2023) sanoin opettajat voivat toisaalta kokea kielitietoisuuden ”taakkana” jo muutoinkin kuormittuneiden opettajien arjessa.  Kielitietoisuuden ei tarvitse kuitenkaan olla taakka, vaan se voi olla voimavara koko työyhteisölle: kielitietoisuudessa on kyse oppilaan terveen itsetunnon ja oppimisen tukemisesta sekä läsnäolon taidosta, jolloin jokainen ihminen tulee nähdyksi ja arvostetuksi kokonaisena kaikkine kielellisine ja kulttuurisine resursseineen. 

Kuva: OPH

Kielikysymys ja niihin liittyvät oikeudet on vahvasti yhteiskunnallinen ja poliittinen kysymys, mutta se koskettaa eniten maahanmuuttajaa itseään yksilönä. Mikä on riittävä kielitaito ja kenen näkökulmasta? Oppilaitoksella, opettajilla, työnantajilla ja eri virastoilla voi olla erilaisia näkemyksiä kielitaidon riittävyydestä. Jokaisella maahanmuuttajalla on kuitenkin omanlaisensa henkilökohtainen oppimisen ja kotoutumisen polku sekä erilaiset lähtökohdat oppimiseen (tausta, ikä, aiemmat oppimiskokemukset yms.). Opettajan tärkein tehtävä onkin olla oikea-aikaisena tukena näillä erilaisilla oppimisen poluilla huomioiden ja hyödyntäen kielitietoisesti jokaisen olemassa olevat kielelliset resurssit niin S2-opetuksessa kuin muillakin ammattialoilla, mieluiten tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. 

Lue lisää aiheesta 

Mitä on kielitietoisuus ja miten se näkyy kouluissa? (Kieliverkosto)
Opettajien ja opettajaopiskelijoiden käsityksiä kielestä ja kielitietoisuudesta (Kieliverkosto)

Materiaaleja kielitietoisuudesta (OPH)
Vinkkejä kielitietoisuuden kehittämiseen ja opettamiseen (OPH)

_______________________________________________

LÄHTEET

Andersen, L. K. & Ruohotie-Lyhty, M. (2019). Mitä on kielitietoisuus ja miten se näkyy koulussa? Kieli, koulutus ja yhteiskunta,10(2).
Arola, Tuija  & Seppä, Marianne  2019: Kielitietoisella ohjauksella vauhtia ammattikielen oppimiseen. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10 (1).
Honko, Mari 2023. Mikä ihmeen kielitietoisuus? Blogiteksti saatavilla osoitteessa https://www.avoin.jyu.fi/fi/blogit/mika-ihmeen-kielitietoisuus 
Kotila, Hannu (toim.) 2019. Ammatilliseksi opettajaksi. Haaga-Helian julkaisuja 10/2019
Latomaa, Sirkku, Pöyhönen, Sari, Suni, Minna & Tarnanen, Mirja 2013: Kielikysymykset muuttoliikkeessä. – T. Martikainen, P. Saukkonen ja M. Säävälä (toim.), Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta,163–183. Helsinki: Gaudeamus. 
MOM 2023 = Monikielisen oppijan matkassa -verkkosivut saatavilla osoitteessa: https://monikielisenoppijanmatkassa.fi/kielitietoinen-opetus/ 
POPS 2014 = Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Saatavilla osoitteessa https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tiedot
Svalberg, Agneta 2016: Language Awareness research: Where we are now. Language Awareness 25.
Tarnanen, Mirja & Pöyhönen, Sari 2011: Maahanmuuttajien suomen kielen taidon riittävyys ja työllistymisen mahdollisuudet. Puhe ja Kieli 31 (4). Saatavilla verkossa: https://journal.fi/pk/article/view/4750/4468.