Ensimmäisiä kokemuksia AmO-opinnoista 25.-26.8.2023

 

Matkani kohti ammatillista opettajuutta alkoi 25.8.2023 Haaga-Helian Pasilan kampuksella tapaamalla muita samaan veneeseen hypänneitä eri alojen ammattilaisia viikonlopun teemojen parissa. Teemoja olivat ammatillinen koulutus ja opetuksen suunnittelu, jotka sopivatkin mainosti omaan elämäntilanteeseeni uutena vasta pari viikkoa sitten aloittaneena kotoutumiskoulutuksen S2-opettajana.

OSAAMISKANSIO 

Tämä blogi toimii opintojeni osaamiskansiona, jonka avulla osoitan osaamiseni ja kehittymiseni ammatillisena opettajana. Osaamiskansiossa tulen dokumentoimaan oppimisprosessini eri vaiheet ja myös osoittamaan osaamistani. Tule mukaan oppimaan! Ehkä sinäkin haluat hakea näihin opintoihin ensi vuonna? Opintojen vuosirytmi on suunniteltu miellyttäväksi, jotta matkassa pysyy mukana: 

Kuva: Haaga-Helia amk, Moodle

ENSIMMÄINEN VIIKONLOPPUTAPAAMINEN

Ensimmäisen viikonlopun aikana perehdyimme korkeakoulupedagogiikkaan
ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaisiin asioihin. Korkeakoulupedagogiikasta minulle jäi vahvasti mieleen käytännön, teorian ja tutkimuksen ja kehityksen vahva suhde keskenään, mikä on yksi ammattikorkeakoulujen kivijalka. Olen joskus toivonut pääseväni TKI-asiantuntijaksi ammattikorkeakouluun. Oma osaamistaustani sopisi
näihin tehtäviin hyvin, koska olen tehnyt useita hankkeita ja minulla on vahva korkeakoulutausta ja osaamista useilta eri toimialoilta ja koulutusasteilta. Tällä hetkellä tähtään suomen kielen opettajaksi maahanmuuttajille ja ulkomaalaisille, mutta miksipä en voisi laajentaa opetusrepertuaariani myös esim. hyvinvointiin, työhyvinvointiin, osaamisen kehittämiseen tai muihin henkilöstöasioihin opintoihini ja kokemukseeni perustuen. 

Viikonlopun työpajoissa sain itselleni eväitä matkareppuun jo nyt ryhmän ohjaukseen liittyvissä asioissa eri näkökulmista. Oman työni kannalta tärkein näkökulma oli monikulttuurisuus ja maahanmuuttajien näkökulma. Voin jo nyt ukrainalaisten kotoutumiskoulutuksen opettajana hyödyntää ohjauksessani ja opetuksessani selkokieltä, erilaisia puherytmejä, havainnolistamista esim. kuvien avulla sekä ottaa huomioon erilaiset taustat ja lähtötasot. Ryhmässäni on varmasti myös joku erityistä tukea tarvitseva oppija, joten opetuksen henkilökohtaistaminena ja erilaisten oppimistapojen huomioiminen on tärkeää. Vein käytäntöön viikonlopun jälkeen jo erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämisen sekä ryhmädynamiikan suunnittelun. Teimme luokassa yhdessä meidän ryhmälle sopivat yhteiset säännöt ryhmätöinä. Jokainen sai näin vaikuttaa omaan oppimisympäristöönsä ja sen toimivuuteen. Lisäksi teimme ryhmäytymisharjoituksia yhteishengen kohottamiseksi. 

OPETTAJAN ASENTEET

Saranpää (2019) kirjoittaa omassa blogissaan mielestäni hyvin tärkeästä aiheesta opettajat ja asenteet, johon olen törmännyt itsekin useissa opetustehtävissäni. Hänen mukaansa opettajien asenteelliset haasteet ovat vaikeimmin muokattavissa toisin kuin tietotaito. Jokaisella meistä on omia asenteita, tunteita ja mielipiteitä, niin opettajallakin. Saranpää vinkkaakin, että opettajien tulee tutkia kriittisesti omia oppimiskokemuksiaan ja asenteitaan löytääkseen oppijalle sopivat oppimisen tavat. Ne eivät useimmiten ole samat kuin opettajalla itsellään ja metsään mennään, jos opettaja suunnittelee opetuksensa vain omien oppimiskäsitystensä mukaan. Itse pohdiskelen tätä teemaa ukrainalaisten aikuisopiskelijoideni kohdalla ja myös omassa työyhteisössäni. Ukrainalaiset ovat kotimaassaan tottuneet hyvin perinteiseen formaaliin, behavioristiseen, strukturalistiseen ja kognitiiviseen kielenoppimiskäsitykseen. S2-alalla vallitsevat tällä hetkellä funktionaalinen, sosiokonstruktivistinen, sosiokulttuurinen ja ekologinen kielenoppimiskäsitys. Itse kiinnostuin myös viikonlopun aikana muistakin mainituista pedagogisista malleista: tutkivasta oppimisesta, ongelmalähtöisestä oppimisesta, käänteisestä oppimisesta ja kokemuksellisesta oppimisesta. Haluan hyödyntää näitäkin oppimisen tapoja suomen kielen ja yhteiskunta- ja työelämätaitojen oppimisessa, vaikka ne ovatkin luultavasti vieraampia kielenopiskelutapoja maahanmuuttajille ja vielä joillekin opettajillekin.

Saranpään  mukaan omien asenteiden reflektointi erityisesti yhdessä toisten - niin opiskelijoiden kuin toisten opettajienkin - kanssa onkin se vaikein juttu. Olemme aina niin vahvasti tekemisissa omien henkilökohtaisten tunteidemme kanssa. Siitä huolimatta opettajana tulee pystyä keskustelemaan rakentavasti ja reflektoimaan niin omaa toimintaa kuin yhteistä toimintaakin. Kuten Saranpää sanoo, on uskallettava käydä dialogia niin kollegoiden kuin esihenkilöiden kanssa - ja mielestäni myös opiskelijoiden kanssa. Rakentavalla vuorovaikutuksella ja toisia kunnioittavalla työskentelytavalla voimme uudistaa oppimista ja löytää uusia luovia ratkaisuja ja kaikille sopivia oppimisen tapoja. Omassa Amo-opintoihin liittyvässä Hoks-keskustelussa sain kokea tämän kunnioittavan kohtaamisen ja rakentavan vuorovaikutuksen ja sen ansiosta innostuin AmO-opinnoista yhä enemmän. Odotan mielenkiinnolla miten taitava opettaja minusta voikaan kehittyä tämän vuoden aikana opiskellen ja samaan aikaan uusia taitoja harjoitellen opettamalla omaa ryhmää!

Lähde: 

Saranpää, M. (2019). Opettajat ja asenteet. Haaga-Helia eSignals. Saatavilla osoitteessa: https://esignals.fi/kategoria/pedagogiikka/opettajat-ja-asenteet/#bd9b11a2 29.8.2023